Minusta

Hei ja kiva kun olet tullut blogiini!

Siitä asti kun olin pieni tyttö, olen rakastanut prinsessa-satuja. Lapsuuteni kesinä vietin usein aikaa mummolassa. Eikä missä tahansa mummolassa, vaan suuressa punaisessa linnassa, jonka tornikamarissa nukuin kesäöinä.

Mummo toimitti talonmiehen virkaa raviradalla ja minusta tuo suuri talo oli juuri se Kuninkaanlinna, josta saduissa kerrottiin. Keittiöstä pääsi suoraan suureen viileään halliin, jossa saattoi sadepäivinä juosta ja leikkiä. Vain ravien aikaan halli muuttui toto-halliksi, mutta silloin minä en ollut paikalla.

Iltaisin kiipesin vanhoja portaita tornikamariin, pesin käteni ja kasvoni emalivadissa, jonka pohjassa oli kukkia. Saippua tuoksui ruusulle ja pyyhe oli pellavaa. Vuoteeseen oli sijattu punainen silkkitäkki, jonka suojana oli kirjailtu pitsein koristeltu päällyslakana. Kun suljin silmäni, mummo istui vuoteen laidalle, korjasi peitettäni ja aloitti. Olipa kerran...

Aika kului ja kasvoin prinsessa-satujen parista, nuortenkirjojen kautta aikuisten kirjoihin. Äitini toimi kirjastovirkailijana, josta syystä usein koulun jälkeen suunnistin kirjastoon. Ainekirjoituksesta sain hyviä numeroita, vaikka opettaja yritti ystävällisesti ohjata minua kirjoittamaan muutakin kuin romantiikkaa.

Vuosien myötä olen opiskellut kirjoittamista, kirjoittanut romantiikkaa ja kerännyt ohjeita, kuinka hyvä teksti rakentuu. Sinut minä tahdon blogi oli alunperin työpäiväkirja ja linkkikirjasto. Kirjoitan kirjoittamisesta ja siitä miten tarinat syntyvät. Punaisena lankana kaiken keskellä kulkee Romantiikka.

Lämpimästi tervetuloa mukaan



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti